Elämässä on juuri se ihanaa, ettei lopulta tiedä mihin sen polut vievätkään. Nykypäivänä onneksi harvan polku on selvä 15 vuotiaana. Ei tarvitse kulkea muiden viitoittamaa tietä vaan voi muuttaa suuntaa tarvittaessa.
Samaan aikaan jo 15 vuotiaille laitetaan yhä suurempaa painetta säästöjen nimissä valita urapolkunsa. Kun aiemmin oli hyvä tuki ammatilliseen kehittymiseen, uuden osaamisen hankkimiseen ja jopa alavaihtoihin, tuli nyt vaalipaneeleissa säästöehdotuksina oikealta ja konservatiiveilta erilaisia koulutusleikkauksia, vaikkakin osa epäsuorina.
Nostettiin esiin mahdollista maksullisuutta korkeakouluopintoihin, ainakin ensimmäisen jälkeen. Tai rajoituksia työvoimapoliittisiin koulutuksiin. Tai tiukempaa tahtia ammatillisen osaamisen hankkimiseen.
Siitä unohtui vaan, että aina maailman muuttuessa osaamista pitää jatkuvasti päivittää. Osaamisen kehittyminen ja oppiminen tarvitsee turvallisen tilan ja aikaa. Jos samanaikaisesti on huoli omasta taloudellisesta selviämisestä tai paine edetä nopeasti ilman että on aikaa kypsyä ammattiin ei se hyödytä työllistymisestä.
Maksuton koulutus on kulmakivemme. Sieltä löytyy apu talouden nousuun, työllisyyden kehittymiseen, osaajapulaan ja myös yksinäisyyden vähenemiseen, sillä kouluttautumisen myötä löytyvät uudet verkostot ja yhteisö.
Näpit irti koulutuksesta leikkaushuumassa.