Kun raha on vähissä, ikäpyramidi väestössä kärki alaspäin, hoitajapula on läsnä ja välimatkat pitkiä on pakko miettiä asioita uudella tavalla.
Liikkuvat palvelut kyliin ovat olleet käytössä ennenkin, mutta olisiko aika tuoda ne takaisin. Ennaltaehkäisyä ja perusterveystarkastuksia voi tehdä kylätaloilla, jolloin ammattilaiset osaavat ohjata myös eteenpäin tarvittaessa. Nyt syrjemmässä jäädään ennemmin pikkuvaivojen kanssa kotiin.
Moni on jo yksityisten terveysasemien digipalveluihin tutustunut. Hoitajan ja lääkärin saa kiinni chatillä tai videopuhelulla ja hoitotarpeenarvio onnistuu helposti. Lähete laboratorioon tai ensimmäiset hoito-ohjeet tulevat nopeasti eikä tarvitse lähteä kotoa pikkuasian vuoksi.
Ruotsissa on jo onnistuneesti valjastettu dronet avuksi tuomaan defibrillaattori potilaan luo kun autettava on maastossa eikä ambulanssi pääse riittävän nopeasti. Hätänumerossa neuvotaan käytössä avun soittajaa jolloin elvytys saadaan ajoissa käyntiin.
Hoivarobotit ovat tukena kuntoutuksessa ja yhteydenpidossa läheisiin sekä ammattilaisiin monessa paikassa. Vaikkei robotti korvaa ihmistä auttaa se tuomaan turvaa ja helpottaa yhteydenpitoa.
Sen sijaan, että pitäisimme kaikessa kiinni vanhasta pitää meidän uskaltaa kokeilla myös uusia tapoja toimia. Se vaatii eduskunnalta edelleen rahoitusta tutkimus- ja kehitystyöhön, hyvinvointialueelta rohkeutta tehdä kokeiluhankkeita niin sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin pelastustoimessakin sekä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Aina seinät ei tee autuaaksi vaan palvelut voi tuoda lähelle myös liikkumalla.