Jo Maslow viime vuosisadalla tarvepyramidissaan totesi, kuinka ihmisellä pitää perusasiat olla kunnossa, jotta muut asiat kiinnostaisivat. Jos perusturvallisuus ei ole kunnossa, ei kiinnosta mikään muu. Tämä perusasia tuntuu useilta päättäjiltä unohtuvan, etenkin jos itse asuu alueella, jossa esim. työtä kohtuullisesti riittää, eikä alueen elinkeino ole yhden tai kahden muuttuvan tekijän varassa.
Kaakonkulman talous, ainakin Haminan seudulla keikkuu kahden suuren jalan päällä. Satama transitoliikenteineen on suuri työllistäjä, ja Puolustusvoimat ovat näkyvä osa niin Haminaa kuin Kotkaakin. Molempien kaupunkien kuvaan kuuluvat niin satamanosturit, venäjän rekat kuin salaattipukuiset varusmiehetkin. Nyt viime aikoina Pääkaupungin päättäjät ovat horjuttaneet kahta jalkaamme. Ensi horjutettiin ohitustienrahoitusmuutosehdotuksilla ja nyt tietullien mahdollisuudella tärkeää transitoliikennettä, joka pitää satamiamme pystyssä ja vielä iskettiin puolustusvoimien resursseihin. Valikoiva asevelvollisuus vähentäisi entisestään ’pienten vihreiden miesten’ määrää katukuvassamme vieden myös tärkeitä työpaikkoja tärkeältä työnantajaltamme.
Kaikkien kolmen ajatuksen takana on varmasti ihan vilpittömät näkemykset niiden kestävään kehitykseen liittyvistä hyödyistä, lisää liikennettä raiteille, saastuttajat maksamaan tuhoistaan ja valtion vähät varat tehokkaampaan käyttöön. Lopputulos on kuitenkin se, ettei tällä seudulla nähdä niitä hyötyjä, vaan koetaan kaikki hyökkäyksinä. Pitäisi löytää keveämpiä muutosehdotuksia, jotka samalla kun muuttavat kehitystä kestävämpään suuntaan, säilyttävät myös alueen elinkeinon edellytykset. Ohitustie takaa turvallisuutemme, viihtyvyytemme ja päästöttömämmän kaupunkikeskustan – transitoliikenne ja varuskunta leivän päälle voin. Mikäli menetämme työllistäjämme, ei vastaanottoa tärkeille kestävän kehityksen hankkeille ole. Mahtava ajatus vihreämmästä moottoritiestä määrärahojen rautateille siirtämisen sijaan Haminan ohitustien kohdalla on hyvä esimerkki kompromisseista, joihin meidän tulee pyrkiä.
Yhteisöllisyyttäkin on helpompi kehittää kun ihmisten perustarpeet ja perusturvallisuus on tyydytetty. Se on se mihin on pyrittävä, ja millä tämän kulmakunnan saa pidettyä elinkelpoisena myös tuleville sukupolville.
Valitettavan monet päätökset tehdään kehä III sisäpuolella pääkaupunkikeskeisesti näkemättä maakuntien arkipäivää. Toivoa vain voi, että tulevaisuudessa päätäntävallassa kuuluu yhä vahvemmin Arkadianmäellä myös todellinen Kaakonkulman ääni.