Kymenlaakson hyvinvointialueen 140 miljoonan euron säästöpaine ei ratkea pienillä viilauksilla. Tarvitaan mittavia muutoksia, ja valitettavasti palveluverkko on yksi niistä keinoista, joilla merkittäviä säästöjä voidaan saavuttaa. Tätä kokonaisuutta on valmisteltu laajasti, vaikutuksia arvioiden ja eri näkökulmia kuunnellen.
Silti monella Kymenlaakson kulmalla eletään nyt menettämisen surua. Kun suunnitelmia tarkastelee pelkkien otsikoiden kautta, tulevaisuus näyttää helposti todellisuutta synkemmältä. Selvitykseen perehtymällä huomaa, että taustalla on paljon vaikeita punnintoja ja yritystä löytää ratkaisuja mahdottomalta tuntuvaan yhtälöön.
Yksi huoli nousee kuitenkin ylitse muiden: itärajan seutu.
Palveluverkkoselvityksessä Virolahden terveyskeskusta esitetään lakkautettavaksi. Palveluita siirrettäisiin Villinrannan tiloihin tuotettaviksi liikkuvina palveluina, jotka olisivat käytettävissä erikseen määriteltyinä ajankohtina. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi laboratorion ja sairaanhoitajan vastaanoton järjestämistä tiettyinä päivinä tai tiettyinä kellonaikoina. Monelle alueen asukkaalle herää kuitenkin aiheellinen kysymys siitä, vastaavatko tällaiset ratkaisut aidosti nykyisiä palvelutarpeita ja kuinka hyvin ne toimivat arjen tilanteissa.
Jos palveluverkkosuunnitelma vielä muuttuu tai sitä tarkennetaan, toivon huomion kohdistuvan edelleen Virolahteen.
Virolahden erityispiirteet tekevät tilanteesta poikkeuksellisen. Julkinen liikenne toimii alueella erittäin haastavasti, eikä taksiliikenne tarjoa kaikille realistista vaihtoehtoa. Jos hoitoon on matkustettava Haminaan tai Kotkaan, taksikyytien omavastuut voivat muodostua kohtuuttoman suuriksi.
Myös digitaalisten palveluiden varaan rakentuva tulevaisuus kohtaa itärajalla omat haasteensa. Verkkoyhteydet eivät maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi aina toimi luotettavasti aivan rajan tuntumassa. Tämä vaikeuttaa niiden palveluiden käyttöä, joiden ajatellaan osittain korvaavan fyysisiä kohtaamisia.
Kyse ei ole kuitenkaan vain Virolahdesta. Samat haasteet koskettavat myös Miehikkälää. Miehikkälästä asiointi Virojoella on ollut saavutettavampi vaihtoehto kuin siirtyminen Haminaan tai Kotkaan – joskus myös naapuriavun mahdollistamana.
Kaikki Kymenlaakson alueet ovat tärkeitä, eikä yhdenkään asukkaiden huolta pidä vähätellä. Mutta alueiden lähtökohdat eivät ole samanlaiset. Siksi myöskään päätösten vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti.
Juuri tämän vuoksi Virolahden asema olisi pitänyt huomioida palveluverkkoselvityksessä erityisen tarkasti. Kun tarkastellaan saavutettavuutta, liikenneyhteyksiä, digitaalisten palveluiden toimivuutta ja itärajan erityisolosuhteita, kokonaisvaikutukset ovat Virolahdella suuremmat kuin monella muulla alueella.
Vaikeiden säästöpäätösten keskelläkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien alueiden erityistarpeet on tunnistettava. Tasapuolisuus ei aina tarkoita samanlaista kohtelua kaikille – joskus se tarkoittaa sitä, että erilaiset olosuhteet uskalletaan ottaa aidosti huomioon.
Tein tästä muutosesityksen aluehallituksessa, jossa esitin Virolahden asemaa Katajaharjun kaltaiseksi lisäselvityksineen eikä suoraa lakkautuspäätöstä. En tule tätä aluevaltuustossa uusimaan, mutta olen huolissani miten suunnitelmille käy jos koko päätös laitetaan uudelleenvalmisteluun ja arviointimenettely alkaa.