Esitykset koulutuksesta, kulttuurista ja liikunnasta leikkaamiseen ovat täysin vastuuttomia.
Kulttuurista leikkaamista pidetään joissain piireissä hyväksyttävänä, koska sitä ei koeta tehokkaaksi ja hyödylliseksi. Ns ”pakolliseksi” palveluksi. Kuitenkin tutkimusten mukaan kulttuurin myönteiset vaikutukset hyvinvointiin ja koettuun terveyteen on viime vuosien aikana tunnistettu ja tunnustettu. Taide antaa kanavan surulle, pettymykselle ja ahdistukselle. Se voi olla tapa päästä yli vaikeasta tilanteesta siten että sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitaan vähemmän. Se auttaa tukemaan omia vahvuuksia ja löytämään uusia voimavaroja. Kulttuuriharrastuksista löytyy verkostoja ja uusia ystäviä joiden myötä syrjäytyminen vähenee. Kulttuuriharrastus voi olla tapa kotiutua ja kotoutua uudelle seudulle. Taideseura, kuoro tai orkesteri ovat tärkeitä sosiaalisia verkostoja.
Ne leikkaukset mitkä ovat pieniä valtion kassassa ovat suuria kulttuuritoimijoille, etenkin koronavuosien jälkeen. Moni yhdistys ja seura tekee loistavaa työtä ja antaa kaiken vapaaehtoistyön panoksensa minkä voi, mutta tarvitaan myös yhteiskunnan tukea. Se pieni summa valtiolle mikä oltaisiin leikkaamassa olisi kuolinisku monelle kulttuuritoimijalle ja vaikuttaa meihin kaikkiin. Kustannukset tulevat näkyviin muualle kun nuorelta tai yksinäiseltä lähtee harrastus, kuntalaiselta kulttuurinautinto ja taas pohditaan missä mentiin väärään suuntaan.
Kulttuurista ei voida leikata.