Ilmaston hätätila on todellisuutta ihan jokaiselle maapallolla.
Aloitteemme ilmaston hätätilasta on aiheuttanut kommenttia siitä, ettei yksittäisen kaupungin toimilla ole merkitystä. Vaikuttavuuden kolme ympyrää on hyvä ottaa huomioon. On asiat joihin voimme vaikuttaa ja muuttaa itse, on asiat joiden toimintaan voimme vaikuttaa mutta emme voi itse muuttaa ja kolmantena on asioita joihin emme voi vaikuttaa ja jota emme voi muuttaa.
Ilmastonmuutos ja sen seuraukset kuten sään ääri-ilmiöt ovat asia johon emme voi suoraan itse muuttaa. Teoillamme voidaan kuitenkin vaikuttaa niihin. Ja tärkeimpänä, valmistautua niihin. Emme voi levittää suojamuuria, mutta pitää huomioida vedenpinnan nousu ja maatalouden vaikutukset. Ilmastoraportti nosti selkeästi esiin tutkijoiden suulla uhat jota Kymenlaaksoakin kohtaa. Jäämmekö vain katsomaan vierestä, vai nostammeko toimemme tärkeysjärjestyksessä korkeammalle ja tuumimisen sijaan käymme toimiin?
On asioita joihin voimme itse vaikuttaa ja joita itse voimme muuttaa. Kymenlaakson liitto kuin myös Hamina ovat sitoutuneet Hinku-tavoitteisiin. Miten teemme sen, on seuraavan toimintasuunnitelman käsissä. Näistä voi tulla toki lisää kuluja, mutta talouden rahavirtoja yhteiskuntaamme päin. Tutkijoiden mukaan kaikista kallein ratkaisu on se, ettei tehdä mitään.
Konkreettisia tekoja ja niiden myönteisiä vaikutuksia ovat energiaratkaisut, joissa siirrytään omavaraiseen energiatuotantoon, jolloin myös raha kiertää omassa yhteiskunnassamme. Saastuttavat energiamuodot ovat taloudellisesti kannattamattomia päästökaupan ansioista. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuuli- ja aurinkosähkön hinnat ovat romahtaneet kuin taas kivihiilellä, öljyllä ja turpeella tuotetun energian hinta on noussut voimakkaasti.
Kustannustehokkainta olisi rakentaa siirtoyhteyksiä halvemman sähkön maihin kuten Ruotsiin ja Norjaan.
Liikenneratkaisujen osalta huomioitava miten raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on nostanut liikennepolttonesteiden hintoja. Julkisen liikenteen siirtymä biokaasuun tai sähköön on ympäristöystävällisyyden lisäksi myös kustannustehokasta ja edullisempaa.
Metsätalouden osalta hiilivarastoja kasvattava kasvatustapa on omistajalleen myös taloudellisempi tapa. Julkisomisteiset metsät jatkuvan kasvatuksen piirissä ovat taloudellisesti kestävä ratkaisu sen lisäksi, että ne sitovat hiiltä. Tässä toki tulee huomioida myös muut arvot, kuten luonnon monimuotoisuus, marja-, sieni- ja riistatalous, matkailu- ja maisema-arvot sekä vesiensääntely (joka tulevien sääilmiöidenkin osalta tulee ottaa huomioon).
Kunnassa ei voida vaikuttaa yksittäisten henkilöiden tekoihin, mutta viestinnällä, taloudellisella tuella ja neuvonnalla voidaan tukea ja edistää myös yksittäisten henkilöiden ratkaisuja.
Asuinseutumme vaatii asuinkiinteistöjen lämmitystä ja etenkin haja-asutusalueella julkisen liikenteen haasteet eivät suosi yksityisautoilusta luopumista.
Meidän on tehtävä jotain syistä, joihin emme aina voi itse vaikuttaa, mutta jollemme pyri niihin vaikuttamaan, tulee vaikutuksista kalliita ihan jokaiselle. Oikein mitoitetuilla ja aikataulutetuilla teoilla saamme lisää työpaikkoja, rahaa ja elinvoimaa seudulle. Hinku-sitoumukset voivat olla siunaus tai kirous. 2030- ja – 2040- luvuilla ollaan jo myöhässä. Kuunnellaan nyt asiantuntijoita ja tutkijoita internetin toriparlamenttien ja muun someölinän sijaan.
Puoluevaltuuskunnan jäsenet
Katja Andrejev (Hamina) ja Antti van Wonterghem (Kouvola)