Ikäpyramidi ja huoltosuhde piirtyvät yhä useammin esityksiin kun pohditaan yhteiskunnan tulevaisuutta. Ikääntyvistä tulee kohde joka pitää ratkaista. Liian usein heistä tulee vain kasvoton joukko jonka palveluita pohditaan yhtenä massana.
Ikääntyminen ei vie ihmiseltä oikeuksia. Ihmisoikeussopimukset ja Suomen perustuslaki takaavat ikääntyville samat perus- ja ihmisoikeudet kuin muillekin. Ikä ei saa olla peruste syrjinnälle. Ikääntyvällä on oikeus äänestää, osallistua yhteiskuntaan, tehdä työtä, opiskella, päättää asuinpaikastaan ja ennen kaikkea vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin asioihin. Nykyään kunnilla ja hyvinvointialueilla onkin vanhusneuvosto. Vanhusneuvosto on lakisääteinen vaikuttamistoimielin, joka edistää ikääntyneen väestön osallisuutta ja huomioimista kunnallisessa ja hyvinvointialueen päätöksenteossa. Sielläkin edustettuna ovat pääosin eri eläkejärjestöt, jotka edustajansa mukaan nimeävät.
Oikeudet eivät saa jäädä vain paperille. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen, riittävään sosiaaliturvaan sekä tarpeellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu julkiselle vallalle, vaikka läheiset osallistuvat usein merkittävästi ikääntyneiden hoivaan. Myös toimintakyvyn heikentyessä ihmisellä säilyy oikeus päättää omista asioistaan, tulla kuulluksi ja vaikuttaa saamansa hoivan sisältöön. Hoitotahto on olemassa, mutta liian vähän käytössä. Sillä saa henkilö kerrottua laillisesti tahtonsa jo ajoissa ennen kuin tulee tilanne ettei syystä tai toisesta voi sitä luotettavasti tai selkeästi ilmaistua.
Ikääntyneiden turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lähisuhdeväkivalta, kaltoinkohtelu, taloudellinen hyväksikäyttö ja tietoturvariskit voivat kohdata ikäihmisiä, joiden haavoittuvuus lisääntyy toimintakyvyn heikentyessä.
Kaltoinkohtelua on kartoitettava valtakunnallisesti ja turvakotipalveluiden on oltava aidosti myös ikääntyneiden saavutettavissa.
Ikääntyneet eivät ole vain palveluiden kohteita. He ovat täysivaltaisia kansalaisia, joiden kokemuksilla, näkemyksillä ja päätöksillä on merkitystä. Miten saisimme yhä moninaisimmin äänen kuuluviin samalla kun digitaaliset ympäristöt nousevat yhä suurempaan merkitykseen niin palveluiden tarjonnassa kuin myös osallisuuden lisäämisessä? Kohtaamispaikat ovat vaarassa järjestöleikkausten myötä ja siten tästä on tulossa julkisille palveluille uusi kysymys ratkaistavaksi – toivottavasti ikääntyneitä kuullen.