Hyvinvointi ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen pienissä asioissa – varhaiskasvatuksen laadussa, turvallisissa liikkumisympäristöissä, kulttuurin saavutettavuudessa ja nuorten kokemassa osallisuudessa. Siksi kunnan ja hyvinvointialueen tehtävä ei saa olla pelkkää ongelmien sammuttamista, vaan hyvän elämän edellytysten vahvistamista jo ennen kuin pulmat kasvavat kriiseiksi. Tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti viisasta.
Kunnissa hyvinvoinnin edistäminen näkyy esimerkiksi liikuntamahdollisuuksien parantamisena ja syrjäytymistä ehkäisevinä toimina. Jokainen ennaltaehkäisevä panostus vähentää myöhempää sote-palveluiden tarvetta ja samalla lisää kunnan elinvoimaa. Hyvinvointialueilla puolestaan painopisteen on siirryttävä raskasta korjaavaa työtä kevyempiin ja kustannustehokkaampiin varhaisen tuen palveluihin. Kun apua saa ajoissa, säästämme sekä euroja että inhimillistä hätää.
Tässä kokonaisuudessa hyte-kerroin on tärkeä väline. Se kannustaa sekä kuntia että hyvinvointialueita tekemään vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämistyötä. Kun kunta parantaa esimerkiksi liikkumisen olosuhteita tai vahvistaa lasten ja nuorten tukea, se näkyy kerroinperusteisissa valtionosuuksissa. Samalla hyvinvointialue hyötyy kevenevästä palvelutarpeesta ja vakaammasta taloudesta.
Hyte-kerroin muistuttaa, että ennaltaehkäisy ei ole kuluerä vaan investointi, joka tuottaa terveempiä asukkaita ja kestävämpää taloutta. Siksi hyvinvoinnin edistäminen on nähtävä pitkän aikavälin strategiana, ei budjetin täytepainona. Hyvinvoiva ihminen on kunnan tärkein voimavara ja hyvinvointialueen talouden perusta. Kun pidämme huolta ihmisistä ajoissa, pidämme huolta myös yhteisestä taloudestamme.