Toinen kausi hyvinvointialueen päättäjänä alkaa. Tällä kaudella toimin aluevaltuutettuna, valtuustoryhmän puheenjohtajana, aluehallituksen varajäsenenä sekä henkilöstöjaoston jäsenenä. Tässä ajatuksiani tulevan kauden osalta nyt kun strategiaa valmistellaan ja talousarvio tulevalle kaudelle on jo tekeillä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen toiminnan ytimessä tulee olla asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ongelmien ennaltaehkäisy. Ennakoivat toimet, kuten varhainen tuki ja matalan kynnyksen palvelut, vähentävät inhimillistä kärsimystä ja keventävät alueen palvelujärjestelmän kuormitusta sekä kustannuksia pitkällä aikavälillä. Sosiaalisten tai terveydellisten ongelmien ratkaiseminen varhaisessa vaiheessa on vaikuttavinta ja kustannustehokkainta. Siksi kaikessa päätöksenteossa on arvioitava ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Kun kokonaisuuden ovat suuria, vaatii se paljon niin valmistelijoilta kuin päättäjiltäkin.
Kymenlaakson alueella julkiset palvelut muodostavat hyvinvoinnin perustan. Perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalipalvelut, pelastustoimi ja toimiva sosiaaliturva ovat keskeisiä kokonaisuuksia, joiden on toimittava yhteen ja asiakkaan parhaaksi. Perustuslain mukaisesti hyvinvointialueen velvollisuus on taata jokaiselle riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut sekä edistää alueen väestön yleistä terveyttä ja turvallisuutta. Pelastustoimi puolestaan turvaa ihmisten henkeä, omaisuutta ja oikeutta terveelliseen elinympäristöön — myös osana kriisinkestävää yhteiskuntaa. Uutta on kehitetty ensimmäisten vuosien aikana, mutta paine jatkosta on valtava.
Samalla on kuitenkin tunnistettava vakava taloudellinen haaste. Valtiovarainministeriön tuoreimman laskelman mukaan Kymenlaakson hyvinvointialueen rahoitus kasvaa vuonna 2026 vain noin 8,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kymenlaakso on kolmen vähiten rahoitusta kasvattavan hyvinvointialueen joukossa. Tämä tarkoittaa, että jokainen euro on käytettävä entistä vaikuttavammin ja viisaammin — ennaltaehkäisyyn, oikea-aikaisiin toimiin ja toimintamalleihin, jotka aidosti vähentävät myöhempää korjaavan työn tarvetta.
Haasteista huolimatta Kymenlaakson jokaisella asukkaalla on oikeus laadukkaisiin ja saavutettaviin palveluihin – riippumatta siitä, missä päin aluetta asuu. Palveluiden on oltava yhdenvertaisia ja esteettömiä, ja niiden tulee vastata väestön moninaisiin tarpeisiin eri elämänvaiheissa. Digitaaliset palvelut ovat todella hyvä lisä heille, jotka niitä voivat käyttää, mutta ei pidä unohtaa ihmisiä vain näiden palveluiden pariin.
Oikea-aikaiset, hyvin johdetut ja koordinoidut palvelut ovat avain sekä ihmisten hyvinvointiin että alueen taloudelliseen kestävyyteen. Kun joka sektorilla tilanne kiristyy taloudellisesti maan hallituksen leikkausten myötä, nousee esiin iso riski, jossa kaikki pyrkivät siirtämään rajapinnassa vastuuta toisille. Jos asiaa ei sovita ja kirjata ylös selkeästi jää ennaltaehkäisy kuntien ja hyvinvointialueiden välille, osa sosiaalipalveluista hyvinvointialueen ja kolmannensektorin kuten diakoniatyön välille, terveydenhoito työterveyden ja julkisen välille jne. Vaaditaan yhteisiä pelisääntöjä ja rajapintojen yhä selkeämpää läpikäyntiä.