Halu kuulua joukkoon on ihmisen perusluonnossa, tarve olla osa jotakin ryhmää. Se näkyy jo leikkikentällä kun hakeudutaan toisten kanssa samalle kiipeilytelineelle, katsotaan samoja piirrettyjä ja kaikki haluavat olla aina se sama supersankari.
Se näkyy teini-iässä, jolloin hakeudutaan samoihin harrastuksiin, puetaan samanlaisia vaatteita ja käytetään samoja sanoja. Kun tarve kuulua joukkoon on suuri voi se joskus viedä väärille poluille. Tarvitaan helposti lähestyttäviä aikuisia joihin voi luottaa. Tarvitaan matalankynnyksen paikkoja joihin voi mennä sillä hetkellä kun oma polku epäilyttää. Tarvitaan ammattilaisia jotka osaavat luoda vaihtoehtoja.
Se näkyy myös aikuisena, kun silloin kun on elämä heikoilla raiteilla lähtee niiden mukaan jotka ottavat mukaan. Ääriliikkeet elävät näistä syrjäytyneistä jotka kaipaavat kuuluvuutta johonkin suurempaan joukkoon. Syrjäytyneitä viedään mukaan niin uskonnollisiin kuin muihin poliittisiin ääriliikkeisiin.
Paras tapa ehkäistä ennalta ääriajattelua ja päihdeongelmien syntyä on huolehtia perustoimeentulosta. Kun pohja on kunnossa on helpompi pysyä kiinni sosiaalisissa suhteissa ja saada ehkäistyä syrjäytymistä. Pidetään huoli siitä, että on riittävästi kohtuuhintaista asumista tarjolla. Kun on katto pään päällä, joku paikka jota voi kutsua kodiksi, on helpompi rakentaa elämä kuntoon huonoimpinakin hetkinä.
Kun siirretään oppivelvollisuus ylettymään koko toisen asteen yli, saadaan pidettyä nuoret kiinni turvaverkossa pidempään läpi kriittisten hetkien.
Tehdä muutos jonka jälkeen ei tarvitse lukea enää lehtijuttuja joissa kerrotaan ”hän pikkuhiljaa jäi muiden ulkopuolelle ja ajautui epäilyttäviin porukoihin”.